Kauppalehden debattiosiossa Raimo Väyrynen pitää tiede-(ja ilmeisesti myös innovaatio-)ministeriä tarpeettomana. Koska hänen perustelunsa juontavat juurensa valikoiduista historiallisista tapahtumista muilta aloilta ja kuvastanevat lähinnä muutosvastarintaa, on keskustelua syytä jatkaa.

Perusasiasta olemme täsmälleen samaa mieltä. Maamme tarvitsee uusia työpaikkoja. Käytössämme on yksi työkalu: Lisätä vientituotteitemme sisältämää tieto- ja osaamisosuutta. Saman strategian on omaksunut EU, Yhdysvalloissa se on ollut käytäntönä jo pitkään, Kiina on tulossa ja näin siitä muodostunee globaali strategia kun kansat eivät enää pysty kilpailemaan halvalla työvoimalla. Viime aikojen kansainvälinen keskustelu asiasta painottaa edelleen tieteellisen työn syventämisen välttämättömyyttä ja toisaalta osaamisen syventämisen ja laajentamisen tarvetta.

Olemme viimeisen viidentoista vuoden aikana menestyneet kansainvälisissä puolueettomissa tieteemme tulosten arvioissa hyvin, mutta parina viime vuonna emme aivan yhtä hyvin. Ohitsemme on liukumassa maita, joiden joukossa useita, jotka ovat kohdentaneet tieteeseen ja usein sen välittömien tulosten edelleen jalostamiseen oman ministerin, usein jopa oman ministeriön. Yliopistolain uusimisen linjaa on jatkettava, tarvitsemamme ainakin tiedeministerin.

Kävin läpi arkistojani, ja olen itse osallistunut innovaatiokeskusteluun n. 30 vuoden ajan. Olen ollut perustamassa tiedelähtöisiä yrityksiä ´70- luvulta lähtien ja viimeisen viiden vuoden ajan perustamassa, käynnistämässä ja osallistumassa viidessä vastaavassa yrityksessä. Huolimatta koko ajan äänekkäämmäksi käyvästä innovaatiopuheesta, ei voi olla kauhistumatta kun tuskin mitään tästä näkyy tai tuntuu yritystoiminnan käynnistämisessä. Kuitenkin merkityksellisten uusien toimialojen syntymisen takana tiedetään olevan yliopistotutkimuksen. Tällaisia avauksia ja aloja tarvitsemme maassamme juuri nyt. Eräiden arvioiden mukaan vain muuutama prosentti uusista innovaatioista alkaa yliopistotutkimuksesta. Tämä kertoo, että yliopistoissa koko ajan syntyvät keksinnöt jäävät valtaosin hyödyntämättä. Yritysten tulee saada käyttöönsä niiden tuotekehitykseen edelleen jalostettuja tieteellisiä keksintöjä, jotta ne kykenisivät viemään ne lopulliseen innovaatioon saakka. Kehitysprosessi on tieteellinen, ja vaatii yliopiston ja yrityksen kiinteää yhteistyötä.Tämän vuoksi tiede- ja innovaatiomininteri on välttämätön. Ilman uusia järjestelyjä suomalaisten tieteellisten keksintöjen hyödyksi käyttö ja niiden synnyttämät työpaikat ovat ulkomailla.

Raimo Väyrynen katsoo, että tutkimus- ja innovaationeuvoston aseman vahvistaminen ratkaisisi ongelmat. Ei ratkaise. Tämä on jo kokeiltu. Kun Suomessa ja Euroopassa käytiin edellistä keskustelua tiedeministerin tarpeesta liki 20 v. sitten, päätettiin maassamme täsmälleen samoin: Vahvistetaan tiede-ja teknologianeuvostoa. Nyt kun tiedämme tuloksen, ei samaa temppua ole aihetta kokeilla.

Suomi on saanut yliopistolaitoksen, joka on saanut lisää vapauksia. Se huolehtii maamme perustutkimuksesta kun se on riittävästi rahoitettu, koko ajan rahoitusmuotojaan kehittäen. Maamme tarvitsee kipeästi järjestelyjä, joilla yliopistoissamme tehdyt keksinnöt kehitetään yritystemme tuotekehitykseen sopiviksi, tai jotka antavat aiheen uuden yritysten perustantaan.
Siksi tiede- ja innovaatioministeri on myös välttämätön.

Luin juuri edelliseen blogitekstiin liittyvän artikkelin, jonka johtopäätökset kannattaa huomioida. Kopion sen tähän englanniksi:

Patent Signaling, Entrepreneurial Performance, and Venture Capital Financing – tutkimuksessa todettiin mm.

Not only does patenting play an important signaling role between VCs and entrepreneurs, but our results show that start-up companies’ patenting prior to any VC investment is credible by leading to higher IPO success rates. Accordingly, entrepreneurs tend to wait for patent filing before asking for VC money and tend to file more patents when the degree of information asymmetry is higher. Consequently, patenting start-up firms not only attract larger and more experienced VCs in first VC financing round, but also receive significantly larger amounts in first rounds or all rounds of investment, and experience longer investment incubation periods. All these findings are consistent with the signaling role of patents in equilibrium. Patent filing also helps to enhance entrepreneurs’ control in start-ups: new ventures with prior patents are significantly less likely to be acquired in trade sale than those without patents.

Päätin rahoittaa Antti Saaren Aalto yliopiston gradun; The Price of Patents, Liquidity, and information: Evidence from Acquisitions of Unlisted European High-Tech Targets, jotta yleinen ymmärrys asiasta lisääntyisi. Antti todensi tutkimuksellaan mm. patenttien toimivan kansainvälisissä yritysjärjestelyissä; Monia suomalaisia yrityksiä on löydetty, ostettu ja heidän kanssaan tehty yhteistyösopimuksia, koska nämä firmat on löydetty patenttien perusteella. Gradussa on myös useita muita mielenkiintoisia asioita, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Olen tehnyt lukuisia yritysjärjestelyitä ja rahoitushankkeita, joissa patentit ovat olleet merkittävässä roolissa. Patenttien vaikutus yrityskauppaan on usein kiinni osapuolten yleisestä uskomuksesta patenttien arvosta enemmänkin kuin siitä, miten niiden pitäisi vaikuttaa kyseisessä tilanteessa yrityksen arvoon. Patenttien merkitys vaihtelee voimakkaasti riippuen useista tekijöistä, kuten toimialasta, kilpailijoiden toiminnasta, kilpailuasetelmasta, mutta myös hyvin monesta muusta tekijästä. Pyrin omalta osaltani tuomaan lisäarvoa sekä omistajille, että operatiiviselle johdolle, miten patentteja kannattaa, tai ei kannata, käyttää liiketoiminnassa.

Tämän tyyppisellä toiminnalla ja osaamisella on nykyisin myös Suomessa erittäin suuri kysyntä. Nyt kun Antti Saari on saanut gradunsa hienosti tehtyä, niin meillä on taas yksi rahamaailman ammattilainen, kenellä on hyvä näkemys myös patenttien merkityksestä. Onneksi olkoon Antille hyvästä työstä.

Linkki tutkimukseen löytyy täältä.

Tällä videolla puhun yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä:

Ilkka Hyvärinen, Helsingin yliopiston kvestori, toimii Food Process Innovationsin hallituksessa Helsingin yliopiston rahastojen edustajana. Helsingin yliopiston rahastot on Food Process Innovationsin osakas.

USA:ssa on viime kuukausina käyty julkisuudessa kiivasta keskustelua suolasta. Keskustelu käynnistyi tammikuussa kun New York Cityn terveysviranomaiset käynnistivät National Salt Reduction Initiative (NSRI) kampanjan, jonka tarkoituksena on vähentää suolan pitoisuutta erityisesti valmisruoissa ja ravintola-aterioissa 20 prosentilla seuraavan viiden vuoden aikana. Viime sunnuntaina NY Times heitti lisää löylyä keskusteluun paljastamalla artikkelissaan kuinka 80-luvulla eräät elintarvikealan toimijat yrittivät peitellä suolan terveyshaittoja kääntämällä huomiota kalsiumin, sittemmin melko vähäiseksi havaittuun, verenpainetta alentavaan vaikutukseen.

Suolakeskustelu on johtanut myös tekoihin, sillä 16 amerikkalaista elintarvikealan yritystä on sitoutunut vähentämään suolan määrää tuotteissaan lähitulevaisuudessa. Viimeisimpänä Heinz ilmoitti muuttavansa 40 vuotta samana pysyneen ketsupin reseptin ja tiputtavan sen suolapitoisuutta 15 prosentilla.

Suolapitoisuuksien tiputtaminen teollisuuden resepteistä ei tapahdu vain annostelulusikkaa pienentämällä sillä suola tuo elintarvikkeisiin maun lisäksi myös rakennetta ja säilyvyysominaisuuksia. Tilalle tarvitaan uusia innovaatioita korvaajiksi. Laboratoriot ympäri maailmaa kehittelevät suolalle uusia korvikkeita kiivaalla tahdilla. Pansuola on jo Suomesta, voisiko sille löytyä jatkoa?

”Ei meillä ole sellaiseen voimavaroja, se on suuryritysten hommaa” on valitettavan usein vastaus kysyttäessä pieneltä elintarvikeyritykseltä kansainvälistymissuunnitelmista. Totuus on, että vaikka me emme lähtisi kansainvälisille markkinoille, niin kansainväliset markkinat ovat jo täällä. Pelkästään kansallisella tasolla toimiminen on historiaa. Kansainvälistymistä kannattaisikin ajatella enemmän mahdollisuutena kuin mahdottomuutena.

Vientitoiminnalle ja sen käynnistämiselle on olemassa huomattava määrä erilaisia tukia, joiden avulla kansainvälistymistä voi suunnitella melko pienellä riskillä. Rahallisen tuen lisäksi on tarjolla myös erilaisia konsultointi ja neuvontapalveluja, joita hyödyntämällä yritys voi välttää suurimmat ensikertalaisen mokat. Pienet yritykset ovat myös ketteriä korjaamaan virheitä ja muuttamaan toimintatapoja, mikä entisestään parantaa niiden mahdollisuuksia toimia kansainvälisellä kentällä.

Virheistä kuitenkin myös oppii ja samalla saattaa saada aivan uusia näkökulmia omaan toimintaan täällä koto Suomessakin. Laatikon ulkopuolinen ajattelu vaatii joskus ihan konkreettista poistumista omista ympyröistä. Eli pienyrittäjät, nokka kohti ulkomaita!

Resveratrolilla on osoitettu olevan mahdollista lieventää ikääntymisestä johtuvia haittoja ja jopa pidentää elinikää. Aiemmista tutkimuksista tunnetaan vaikutukset ehkäistäessä esimerkiksi tiettyjä syöpätyyppejä, verenkiertoelimistön sairauksia tai tyypin 2 diabetesta. American Journal of Clinical Nutrition julkaisi David Kennedyn (Brain, Performance and Nutrition Research Centre, Northumbria University) tutkimuksen. jonka mukaan resveratrolilla on myös aivojen verenkiertoa ja aivotoimintaa tehostavia vaikutuksia.

Resveratrolia saa esimerkiksi punaviinistä ja rypäleistä. Kun tähän asti on todettu aivojen toiminnan hidastuvan punaviinin nauttimisen myötä, tämä tutkimus näyttäisi lieventävän tätä haittaa. Eli näin kesän kynnyksellä voi tällä perusteella puolustaa punaviinin käyttöä!

Patenttien arvoin määrittäminen on edelleen olennaisen vaikeaa, koska niillä on tietty arvo aina tietyssä tilanteessa ja tietylle taholle. Niiden käyttötarkoitus määrittelee niiden hinnan ja se kenen käsissä ne ovat. Joskus olen verrannut patenttien arvoa osakkeiden pörssikurssiin. Molemmissa on selvä logiikka, mutta se ei siltikään ole aina oikein. Pörssikurssieja ennustetaan jatkuvasti ja kukaan ei osu aina oiken. Vain toteutuneet kaupat määrittävät oikean hinnan sekä osakkeille että patenteille.

Olemme ottaneet yhden tilanteen patenttien arvon määrittämiseen. Sponsoroimme Aalto yliopiston tutkijan Antti Saaren gradua “Patent valuations in M&A”. Toivottavasti opimme asiasta lisää. Olen ollut mukana tekemässä melkein 30 IPR intensiivistä yritysjärjestelyä tai rahoitusta. Osaaminen tältä alueelta on Suomessa aika ohutta, mutta osa rahoittajista on jo erittäin osaavia asiasta.

Jos olet ollut mukana IPR intensiivisissä yritysjärjestelyissä, please vastaa tähän kyselyyn, niin Antti saa paremman gradun ja suomalainen osaaminen alueelta kasvaa.

LInkki: http://bit.ly/patentvaluation

Lisää patenttiaheisia asioita omassa blogissani: anttikosunen. blogspot. com

Videossa kerron mistä löydämme yritykset Vigo-kiihdyttämöprojektiin.

Marko Saapunki, KTM, on elintarvikealan myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Hänellä on viidentoista vuoden kokemus elintarvikeyritysten johtotehtävistä ja erityisosaamista varsinkin funktionaalisten elintarvikkeiden myynnistä ja markkinoinnista. Marko johtaa Food Process Innovations Oy:n toimitusjohtajana elintarvikealan muutoshankkeita, luotsaa start-up yrityksiä ja toimii Vigo-hankkeiden managerina.

Tässä videossa puhun Vigo-yrityskiihdyttämöprojektista.

Marko Saapunki, KTM, on elintarvikealan myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Hänellä on viidentoista vuoden kokemus elintarvikeyritysten johtotehtävistä ja erityisosaamista varsinkin funktionaalisten elintarvikkeiden myynnistä ja markkinoinnista. Marko johtaa Food Process Innovations Oy:n toimitusjohtajana elintarvikealan muutoshankkeita, luotsaa start-up yrityksiä ja toimii Vigo-hankkeiden managerina.