Tiede- ja innovaatioministeri on välttämätön
|
Kauppalehden debattiosiossa Raimo Väyrynen pitää tiede-(ja ilmeisesti myös innovaatio-)ministeriä tarpeettomana. Koska hänen perustelunsa juontavat juurensa valikoiduista historiallisista tapahtumista muilta aloilta ja kuvastanevat lähinnä muutosvastarintaa, on keskustelua syytä jatkaa.
Perusasiasta olemme täsmälleen samaa mieltä. Maamme tarvitsee uusia työpaikkoja. Käytössämme on yksi työkalu: Lisätä vientituotteitemme sisältämää tieto- ja osaamisosuutta. Saman strategian on omaksunut EU, Yhdysvalloissa se on ollut käytäntönä jo pitkään, Kiina on tulossa ja näin siitä muodostunee globaali strategia kun kansat eivät enää pysty kilpailemaan halvalla työvoimalla. Viime aikojen kansainvälinen keskustelu asiasta painottaa edelleen tieteellisen työn syventämisen välttämättömyyttä ja toisaalta osaamisen syventämisen ja laajentamisen tarvetta.
Olemme viimeisen viidentoista vuoden aikana menestyneet kansainvälisissä puolueettomissa tieteemme tulosten arvioissa hyvin, mutta parina viime vuonna emme aivan yhtä hyvin. Ohitsemme on liukumassa maita, joiden joukossa useita, jotka ovat kohdentaneet tieteeseen ja usein sen välittömien tulosten edelleen jalostamiseen oman ministerin, usein jopa oman ministeriön. Yliopistolain uusimisen linjaa on jatkettava, tarvitsemamme ainakin tiedeministerin.
Kävin läpi arkistojani, ja olen itse osallistunut innovaatiokeskusteluun n. 30 vuoden ajan. Olen ollut perustamassa tiedelähtöisiä yrityksiä ´70- luvulta lähtien ja viimeisen viiden vuoden ajan perustamassa, käynnistämässä ja osallistumassa viidessä vastaavassa yrityksessä. Huolimatta koko ajan äänekkäämmäksi käyvästä innovaatiopuheesta, ei voi olla kauhistumatta kun tuskin mitään tästä näkyy tai tuntuu yritystoiminnan käynnistämisessä. Kuitenkin merkityksellisten uusien toimialojen syntymisen takana tiedetään olevan yliopistotutkimuksen. Tällaisia avauksia ja aloja tarvitsemme maassamme juuri nyt. Eräiden arvioiden mukaan vain muuutama prosentti uusista innovaatioista alkaa yliopistotutkimuksesta. Tämä kertoo, että yliopistoissa koko ajan syntyvät keksinnöt jäävät valtaosin hyödyntämättä. Yritysten tulee saada käyttöönsä niiden tuotekehitykseen edelleen jalostettuja tieteellisiä keksintöjä, jotta ne kykenisivät viemään ne lopulliseen innovaatioon saakka. Kehitysprosessi on tieteellinen, ja vaatii yliopiston ja yrityksen kiinteää yhteistyötä.Tämän vuoksi tiede- ja innovaatiomininteri on välttämätön. Ilman uusia järjestelyjä suomalaisten tieteellisten keksintöjen hyödyksi käyttö ja niiden synnyttämät työpaikat ovat ulkomailla.
Raimo Väyrynen katsoo, että tutkimus- ja innovaationeuvoston aseman vahvistaminen ratkaisisi ongelmat. Ei ratkaise. Tämä on jo kokeiltu. Kun Suomessa ja Euroopassa käytiin edellistä keskustelua tiedeministerin tarpeesta liki 20 v. sitten, päätettiin maassamme täsmälleen samoin: Vahvistetaan tiede-ja teknologianeuvostoa. Nyt kun tiedämme tuloksen, ei samaa temppua ole aihetta kokeilla.
Suomi on saanut yliopistolaitoksen, joka on saanut lisää vapauksia. Se huolehtii maamme perustutkimuksesta kun se on riittävästi rahoitettu, koko ajan rahoitusmuotojaan kehittäen. Maamme tarvitsee kipeästi järjestelyjä, joilla yliopistoissamme tehdyt keksinnöt kehitetään yritystemme tuotekehitykseen sopiviksi, tai jotka antavat aiheen uuden yritysten perustantaan.
Siksi tiede- ja innovaatioministeri on myös välttämätön.






